Skip links

Main navigation

ECMO-hoidon uusimmat opit Suomeen

ECMO-hoidon uusimmat opit Suomeen

Opetushoitaja Jonna Mäki-Koivisto ja sairaanhoitaja Anu Lindh istuvat Uuden lastensairaalan Lasten teho-osasto Laakson neuvotteluhuoneessa ja kihisevät intoa. He ovat hiljattain osallistuneet Englannin Leicesterissä ECMO-specialist training -kurssille. Tilanne on hyvin spesiaali monessakin mielessä.

ECMO-hoitoa (extracorporeal membrane oxygenation) käytetään esimerkiksi hengityksen tai verenkierron vaikeassa vajaatoiminnassa, jossa tavanomaiset hoitomuodot eivät riitä. ECMO-hoitoa pidetään yhtenä vaativan tehohoidon vaativammista hoidoista.

– ECMO-hoitoa saavat lapset ovat kriittisesti sairaita, sanoo Mäki-Koivisto.

– ECMO-hoito on usein viimeinen mahdollisuus, komppaa Lindh.

Yleisin syy ECMO-hoitoon ovat vaikeat sydän- tai keuhko-ongelmat. Myös sepsiksen tai joskus jopa influenssan takia lapsia hoidetaan ECMO-koneessa. Vastasyntyneitä hoidetaan meconium aspiraation takia eli keuhkoihin on mennyt ulostetta lapsivedestä. Meconium-tapauksissa ennuste on hyvä.

Potilaat ovat usein sedatoituja. Kone on aika herkkä liikkeelle. Potilas on kanyloitu kaulalta tai nivusesta, sydänleikkauksessa olleet, joiden rintakehä on vielä auki, suoraan rinnasta. Kirurgi laittaa kanyylit lastensairaalassa. Perfuusiohoitaja valmistelee laitteen. Pisin aika, jonka potilas on ollut ECMO-hoidossa, on Lindhin ja Mäki-Koiviston mukaan yli kuusi viikkoa. Yleensä koneessa ollaan muutamia päiviä, korkeintaan viikon tai pari.

Vaativassa tehohoidossa myös riskit ovat suuria. Verenvuodot ja hyytymät ovat tavallisimpia, myös koneeseen voi tulla välitöntä reagointia vaativia häiriöitä.

ECMO-hoitaja on koko hoidon ajan koko ajan paikalla. Paikalla on myös toinen teho-osaston hoitaja, joka toimii bed side -hoitajana. ECMO-hoitaja ottaa verinäytteitä, seuraa vuotoja, tutkii lampulla letkuja, joissa veri kiertää. Ilmakuplat ja tukokset pitää löytää ennen kuin ne pääsevät potilaaseen. Ja jos tällaista havaitaan, pitää olla kyky toimia todella nopeasti ja varmasti.

– Hoitajan pitää osata selittää lääkärille, mitä tapahtuu sekä osata pihditys ja koneen alasajo.

Suomessa lapsille annetaan ECMO-hoitoa eli kehonulkoista koneellista hapettamista vain yhdessä paikassa, Uudessa Lasten sairaalassa. Lasten ECMO-hoitajia on tällä hetkellä 22 koko maassa eli Lindh ja Mäki-Koivisto kuuluvat pieneen huippuosaajien joukkoon.

He olivat myös ensimmäiset, jotka kävivät kouluttautumassa ulkomailla ECMO-hoitajiksi. Anu Lindh sai innoituksen osallistuessaan pari vuotta sitten ECMO-konferenssiin Maastrichtissä.

– Kohtasin englantilaisia kollegoita, jotka kertoivat muun muassa siitä, miten he käyttävät simulaatio-opetusta. Innostuin heti aivan valtavasti.

Sitten Lindh huomasi lasten teho-osastolla flaijerin, jossa mainostettiin Leicesterin koulutusta. Jonna Mäki-Koivisto oli myös kiinnostunut koulutuksesta. Niinpä kaksikko alkoi viedä asiaa eteenpäin. He kysyivät asiasta osastonhoitajalta, perustelivat, täyttivät lomakkeita ja laskivat kustannuksia ja hyötyä. Kun lupa osallistua heltisi, naiset tekivät ennakkotehtävät, kirjoittivat englanniksi tuhannen sanan tekstin kolmesta aiheesta: verenkierrosta, hyytymisestä ja hyytymisjärjestelmästä.

– Onhan se mahtavaa, että työnantaja mahdollisti osallistumisen, Lindh sanoo.

Englannin tiiviin nelipäiväisen koulutuksen jälkeen kaksikko suorittaa vielä 40 tunnin työharjoittelun ja sen jälkeisen näyttökokeen Englannissa. Myös kahden tunnin tentti ja oppimispäiväkirjan tekeminen kuuluvat koulutukseen.

Koulutuksen anti on ollut moninainen. Molemmat naiset ovat tyytyväisiä siitä, että ECMO-hoito-osaaminen tarjoaa heille erikoistumis- ja etenemismahdollisuutta sekä selkeän suuntautumisvaihtoehdon uralla. Lindhin ja Mäki-Koiviston koulutukseen osallistumisen jälkeen ECMO-hoitotunteja alettiin lastensairaalassa laskea, jotta osaamisen ja kokemuksen kehittyminen olisi kaikille tasapuolista.

Uudessa lastensairaalassa ECMO-hoitajien sisäistä koulutusta on kehitetty, koska heistä on pulaa. Kaksipäiväiseen koulutukseen on lisätty ECMO-hoitajan luento. Lääkäri kertoo koneen käytöstä ja perfuusiohoitaja koneen valmistelusta. Workshopeissa harjoitellaan koneen käyttöä. Koulutukseen kuulu myös 10 perehdytysvuoroa kokeneen ECMO-hoitajan kanssa.

Kaksikko aikoo imeä yhä uutta oppia alan kansainvälisistä konferensseista jatkossakin.

Uuden lastensairaalan lasten teho-osaston opetushoitaja Jonna Mäki-Koivisto, osaston ylilääkäri Paula Rautiainen sekä apulaisosastonhoitaja Pirjo Rannanjärvi luennoivat ECMO-hoidosta Fiocan Lapsi potilaana -tapahtumassa 9.-10.10. Tampereella.

Katso Lapsi potilaana -tapahtuman koko ohjelma:
Keskiviikko 9.10. >>
Torstai 10.10. >>

Teksti Eva Agge Kuvat Eva Agge ja Shutterstock